sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Oletko onnellinen?


Oletko sinä onnellinen siellä?

Oletko sinä onnellinen siellä?
niissä taloissa joissa kaikkialla
näkyy kättesi jälki, niissä pihoissa
joiden mullassa pisaroi otsasi hiki

oletko sinä onnellinen siellä?
katsotko tyytyen maisemaasi ja sanot
hyvä, siitähän tulikin hyvä

vai vaivaako sinua jatkuva piina
jos istut hetkeksikin alas
jos annat itsellesi luvan tuokionkin viivähtää
jos laiskotellen päiväsi alat
ja jo pian samoilta sijoilta lakkaat
ja jos et millään muista
kuinka olet leposi ansainnut

jäätkö silloin elämälle velkaa
anotko lisää lainaa
jota koitat vähin erin
syyllisyydelläsi lyhentää

vai oletko sinä vain
lapsen tavoin onnellinen siellä
ja otat avojaloin kaiken armon vastaan

- Elina Salminen


Pomoni luki yllä olevan Elina Salmisen runon viime viikolla kokouksemme aluksi töissä. Ihastuin siihen välittömästi ja eihän siinä (taaskaan) vältytty silmäkulmien kostumiselta. Onneksi työkaverit ovat jo tottuneita siihen, että herkistelen herkästi. 

Raksaamisen aikana helposti syyllistää itseään niinä harvoina hetkinä kun hetkeksi istuu alas eikä varsinaisesti tee mitään. Toisaalta runo sopii hyvin tähän raksaamiselämään ja kaikille raksaajille, mutta ihan yhtä hyvin myös kaikille "oman elämänsä rakentajille". Kyllä ihminen ihan ilman raksaakin osaa itseään syyllistää ja pitää kauheaa kiirettä yllä. 

Voi kun siis muistaisimme kaiken kiireenkin keskellä välillä pysähtyä hetkeksi, nauttia ja olla lapsen tavoin onnellisia pienistä asioista, syksyn kirpeistä päivistä, auringonsäteistä pihlajapuussa ja kauniista väreistä luonnossa. Ja välillä olla onnellisia ihan vaan ilman sen kummempaa syytä. Niin ja välillä vaan ihan vaan olla.

2 kommenttia:

  1. Ihana runo ja kyllä täälläkin silmäkulmat kostuivat... Antoi aika paljonkin ajattelemisen aihetta. Sanoisin, että (raksaan ja kotiin liittyen) olen kyllä onnellinen, mutta silti tasapainoilen noiden runon fiiliksien välillä. Lisäksi oon vähän jäänyt koukkuun siihen tyytyväisyyden tunteeseen, joka tulee aina kun saan jotakin aikaiseksi. En oikein osaa antaa itselleni lupaa levätä ennen kuin olen saanut hommia tehdyksi. Ihan vain oleminen on mulle tosi vaikeaa ja siinä riittää kyllä kehitettävää.

    Hyvää syksyä sinulle ja jaksamista taloprojektin kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Jaan kyllä kanssasi niin nuo fiilikset! Aikaiseksi ja valmiiksi saamisen tunteeseen jää koukkuun ja sitä herkästi jotenkin kokee, että se lepohetki pitää "ansaita" tekemällä ensin jotain. Ihanaa syksyä myös sinulle!

      Poista

Kommentit ilahduttavat kovasti! Kiitos niistä!