perjantai 24. helmikuuta 2017

Työmaakokous

Työt tontilla ovat edenneet meidän mielestä tosi reippaasti. Louhintajopi jatkoi vanhan talon purettuaan saman tien kaivuu-, louhinta- ja maanrakennushommissa. Nämä kuvat ovat viime viikolta. Nuo "räjäytyssuojat" on levitetty tuohon maahan kuulemma sen varalta, että kallion saa helposti esille jos yön aikana sataa lunta.


Viime viikon keskiviikkona pidimme ensimmäisen työmaakokouksen tontilla vastaavamme Raimon kanssa. Alussa tarkastelimme tontin tilannetta myös Louhintajopin Tapsan kanssa ja kokoustamassa mukana oli myös putkimiehemme Benkku. Kävimme kokouksessa läpi monen muun jutun lisäksi maalämpö- ja kellarin rakentajien tarjoukset ja saimme hyvin pohjaa tehdäksemme päätökset näiden toimijoiden suhteen. Varsin tehokasta toimintaa siis. Raimon ehdotuksesta tulemme pitämään työmaakokouksia säännöllisesti. Pyrimme ajoittamaan niiden kanssa samalle kertaa muitakin tapaamisia, mutta periaatteessa ajatuksena on, että käymme säännöllisesti läpi missä mennään ja mitä seuraavaksi. Tämä on mielestäni hyvä idea.

Tällä viikolla kokous jäi sairastamisen takia pitämättä, mutta eilen tapasimme tontilla ensimmäisen virallisen katselmuksen, pohjakatselmuksen, merkeissä. Kaikki sujui mukavasti ja katselmus oli sutjakasti pidetty. Työt jatkuvat ja on mieletöntä koko ajan nähdä miten tulevan talon paikka ja ympäristö muovautuvat. Juttelimme eilen myös kellarin harkkotoimittajan valinnasta ja Raimolla oli siihen hyviä pointteja. Harkkotoimittajan valinta onkin osoittautunut yllättävän haastavaksi hommaksi, missä Raimon apu ja asiantuntemus on ollut todellakin paikallaan. Kirjoitan kuitenkin siitä prosessista ihan oman postauksensa.
Nämä kuvat ovat sitten eiliseltä. Näiden ja noiden ylempien kuvien välissä on tapahtunut paljon ja tontilta on mm. jouduttu ajamaan pois noin 30 kuormaa louhetta, vaikka kuvittelimme, että kaiken saisi levitettyä omalle tontille. Eipä arvattu, että sitä tulisi noin valtavasti!

  


Katselmuksen jälkeen teimme poikien kanssa tontille pari uutta lumiasukasta. Isomman kaverin teimme yhdessä ja sitten vanhempi poikamme halusi vielä tehdä hänelle pikkuruisen kaverin. Eihän sitä ole kenenkään yksin hyvä olla. Tunnistatteko ketä tontillemme muutti?




keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Tuleviin kotikulmiin tutustumassa

Anteeksi hiljaiselo. Kovasti on aikomusta ollut tänne kirjoitella, mutta kaikkea ei vain ole ehtinyt. Ensin piti kovasti kiirettä ja sitten iski ilmeisesti norovirus koko perheeseen. Sairastamisesta huolimatta ei raksa pysähdy, joten olemme sitten sängyn pohjalta yrittäneet hoitaa pakollisia puheluita ja s-posteja. Tontilla on tapahtunut huimasti ja olemme vihdoin valinneet maalämmön toimittajan ja kellarin rakentajan. Harkkotoimittaja on seuraavaksi valintavuorossa. Näistä koitan kirjoitella tänne jossain välissä juttua.


Toissa viikonloppuna pystytimme tontille "virallisen" kyltin. Kylläpä tuntui melkein juhlalliselta. Kyltti herätti heti kiinnostusta ohikulkijoissa ja huomasimme, että useat autot jopa hidastivat sen kohdalla ihmetelläkseen sitä.

Kävimme kyltin pystyttämisen jälkeen tutustumassa hieman tuleviin kotikulmiimme lähijärvellämme järjestetyssä kylätapahtumassa. Olipa ihana tunnelma ja kaunis sää oli houkutellut paikalle paljon porukkaa. Ohjelmassa oli luistelun lisäksi mm. pilkkimistä, makkaranpaistoa ja muita herkkuja sekä koiravaljakkoajelua. Jään reunassa kulki myös leikkimielinen tietokilpailurata, jonka kysymykset koskivat kylää ja kylän historiaa. Saimme siis samalla lisää tietoa tulevasta kotiseudustamme. Tapahtumasta jäi todella iloinen ja hyvä mieli! Juuri tällaisessa ympäristössä haluamme asua!





torstai 9. helmikuuta 2017

Hei hei vanha talo!

Pakkohan sitä oli eilen käydä tontilla kurkkaamassa mitä siellä on tapahtunut. Ja hurjasti olikin! Talo on melkein kokonaan purettu. Vain kuistin etuseinä ja pieni pala kylppärin seinää oli jäljellä ja sisäpuolelta nekin oli purettu. Seinät näyttivät vähän kuin teatteriesityksen lavasteilta.


Oli jotenkin koskettavaa nähdä huonekaluja, mattoja, lamppuja ja se meidän pienimmän matkasänky ulkona lumessa. Se kaikki oli aika haikean karua lumen keskellä. Ja oli muuten vaikuttavaa miten Louhintajopin pojat olivat lajitelleet kaiken nätisti: ovet omassa rivissään, villat yhdessä kasassa ja kaikki muutkin materiaalit omissa paikoissaan. Minulle on tärkeää tietää, että kaikki materiaalit lajitellaan asiallisesti ja onhan se tietysti vaadittuakin.



 

Viikonloppuna suunnataan sitten taas kurkkaamaan mihin asti työt ovat edenneet. Onhan se tosin varmaan niin, että tuo purkuvaihe on se nopein ja helpoin ja sitten alkaa se työläämpi osuus eli lajittelu ja siivoaminen. Ihanaa kyllä, että hommat etenevät näin konkreettisesti.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Aloituskokous on pidetty eli nyt alkaa tapahtua!

Kävimme tänään kaupungin rakennusvalvontakeskuksessa pitämässä projektimme aloituskokouksen. Olimme molemmat mieheni kanssa siinä kuvitelmassa, että aloituskokous pidetään tontilla, joten oli tuuri, että asia tuli paria päivää aikaisemmin vastaavamme kanssa puheeksi, emmekä olleet kokouksen aikaan aivan väärässä paikassa. Kokous sujui loistavasti ja saimme paljon lisää tietoa ja vinkkejä projektiimme.

Nyt kun kokous on pidetty ja valitusaika loppunut alkaa tontilla heti huomenna tapahtua. Tietysti aamulla tehdään vielä varmistussoitto rakennusvalvontaan, ettei kukaan ole yllätykseksemme tehnyt valitusta. Se olisikin aika ikävä yllätys!
Kävimme eilen sunnuntaina viimeistä kertaa purettavassa talossa. Mehän olimme alun perin muuttamassa sinne ennen kun havaitsimme sen olevan homeessa. Ehdimme jo viettää siellä muutaman viikonlopun ja esimerkiksi hommata isomman lämminvesivaraajan. Onneksi emme sen enempää ehtineet rempata taloa, sitäkin kun pohdimme. Oli vähän surumielistä käydä talossa sisällä. Se kun on edelleen pitkälti siinä kunnossa mihin sen jätimme, kun sieltä viimeisen kerran lähdimme.



Nuorimmaisemme matkasänky on edelleen makuuhuoneessa ja samoin meidän ilmatäytteinen patjamme, jolla nukuimme. Keittiössä on pöytä ja tuolit viimeisen ruokailumme jäljiltä ja vessan räsymatto on paikallaan. Ostimme talon kalustettuna perikunnan jäljiltä ja selvittelimme sitä niinä viikonloppuina, kun siellä ehdimme olla. Onneksi emme ehtineet muuttaa taloon kokonaan. Siellä olleet tavarat ja esimerkiksi petivaatteet haisivat talon jäljiltä niin pahalle, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin heittää ne pois. Pelottavaa, miten talo näyttää edelleen ulkoa ja sisältä niin siistiltä ja hyväkuntoiselta ja on silti täysin asumiskelvoton.


Toisaalta on turha murehtia mennyttä. Nyt katse kohti tulevaa - talon on aika väistyä uuden tieltä. Talosta otetaan talteen alkuperäisen osan kivijalan isot, kauniit kivet, niitä voimme käyttää esimerkiksi pihan pengerryksiin tai mihin sitten keksimmekään. Ja otimme me viime talvena talosta mukaamme joitakin sellaisia esineitä, mitkä on saanut huolella puhdistettua käyttökuntoon. Mielestäni on ihana ajatus, että jotain vanhan talon tarinasta kulkee mukanamme myös uuteen kotiimme.


Mielenkiinnolla odotan miten paljon jo tämän viikon aikana tontilla jo tulee tapahtumaan! 

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Sähköjen suunnittelua

Valitsimme kilpailutuksen ja vastaavan mestarimme hyväksynnän jälkeen sähkösuunnittelijaksemme Selegan ja Lasse Honkalan. Pyysimme tarjousta sähkösuunnittelusta useammalta taholta, eikä Lasseen päätyminen ollut itsestään selvää. Lasse kuitenkin vakuutti minut puhelimessa ja vastaavamme kyseltyä hieman suosituksia hänestä tutuiltaan kuulosti hän hyvältä vaihtoehdolta.


Sähköt meille tulee tekemään isäni, joka jäi noin vuosi sitten eläkkeelle tehtyään pitkän uran sähkömiehenä. Isäni on tehnyt lähivuosina sähköt muun muassa siskoni ja serkkuni omakotitaloihin. Pyysimme isäni mukaan jo ensimmäiseen tapaamiseen Lassen kanssa ja toisessa tapaamisessa paikalla oli myös vastaavamme Raimo.


Jo ensimmäisessä tapaamisessa Lasse vakuutti ammattitaidollaan meidän lisäksi myös isäni. Olimme etukäteen pohtineet alustavasti vähän esimerkiksi mitä valoja ja pistorasioita haluaisimme mihinkin huoneeseen. Lasse kuunteli mielipiteemme ja toiveemme ja teki sitten omia ehdotuksiaan ja kysymyksiään. Lassen nettisivuilta löytyy hänen "mottonsa"

Talo ei saa olla älyn varassa, mutta

älytekniikka voi

olla lisävaruste !


Jos siis kaipaa taloonsa viimeisimpiä vempaimia ja kaiken mahdollisen tietokoneohjattuna ja sähköistettynä, ei Lasse välttämättä ole ihan oikea henkilö projektiin. Meille Lassen motto oli kuitenkin juuri se, mitä itsekin ajattelemme. Haluamme talostamme toimivan ja älytekniikkaa siinä määrin, missä se helpottaa arkeamme. Emme kuitenkaan kaipaa näkevämme joka hetki ajantasaista sähkön kulutustamme padilta tai sitä, että voimme laittaa saunan kännykällä lämpeämään.

Pistorasioista ja valokatkaisijoista olemme käyneet pitkään vääntöä. Minä olen aina haaveillut Renovan mustista valokatkaisijoista ja pistorasioista. Mieheni ja isäni pyörittelivät molemmat silmiään, kun palaverissa esittelin niitä heille. Päädyimme tässä asiassa lopulta kompromissiin: otamme Renovat "julkisiin" tiloihin keskikerrokseen ja yläkertaan. Kellariin ja kosteisiin tiloihin tulee sitten hieman edullisemmat "peruskatkaisijat" ja pistorasiat.


Renova kuvat Clasohlson.com

Lasse on nyt työstänyt sähkösuunnitelmat pitkälti valmiiksi. Hänellä oli monia sellaisia ideoita, mitä emme itse olisi edes tulleet ajatelleeksi. Elämistä helpottamaan meille tulee yläkerran makuuhuoneeseen ja eteiseen katkaisijat, joista saa koko talon valot pois. Lisäksi saamme sisältä säädettyä autojen lämmityspistorasioiden ajastuksen. Muutamiin paikkoihin tulee valot liiketunnistimella. Esimerkiksi vessoihin halusin ehdottomasti himmeät liiketunnistinvalot, jotka yöllä syttyvät automaattisesti kun menee vessaan. Samoin kellarissa tulee muutamiin paikkoihin valot automaattisesti liiketunnistimella päälle. Eipä tarvitse sitten pimeässä hortoilla ja etsiä valokatkaisijaa, kätevää sanon minä!