maanantai 29. tammikuuta 2018

Harmaan päivän kuvia harmaasta talosta



Ollikaisen porukat kävivät syksyn lopussa viimeistelemässä taloamme ulkoa. Minulla jäi silloin julkaisematta kuvat talon julkisivusta, vaikka niitä jolle kulle kyselijällekin lupailin. Pahoittelut tästä. Nämä kuvat on siis otettu ennen lumien tuloa ihan loppusyksystä. Tarkoituksenani on koko ajan ollut ottaa uudet kuva, mutta valoisa aika on tällä hetkellä niin lyhyt tai sitten taivaalta tulee jotain tai on julmetun kylmä tai elämä muuten vaan menee niin ettei kuvia tule otettua. Tässä nyt siis sitten nämä vanhat kuvat näytille. Voitte vaikka kuvitella miten kauniilta valkoinen lumi näyttää, kun se peittää tuon vähän kärsineen maan ja koristaa taloa, niin ja rojukasatkin on ehditty talon vierestä siirtää pois.



Ikkunanpielet kaipaavat vielä vähän maalia ja viimeistelyä ja pellitkin puuttuvat ikkunoiden alareunasta, mutta kyllä vain oli talo taas askeleen verran valmiimman näköinen. Valitsimme ikkunoiden vuorilautojen malliksi hyvin perinteisen "lippaversion". Etsin netistä muutamia mallikuvia ja suunnittelimme sitten Ollikaisen porukoiden kanssa yhteistyössä mitat ja lopullisen mallin. Vähän kyllä jännitti tämä hieman tavanomaisesta poikkeava valintamme laittaa vaalea talo ja tummat vuorilaudat, mutta olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. 

Tyytyväinen olen myös siihen, että arkkitehtimme Virpi vinkkasi minulle, ettei vuorilaudoista kannata tehdä liian leveitä. Hän sanoi, että hänen mielestään sillä tavalla on pilattu monta kaunista taloa. Onneksi luotin tässä hänen asiantuntemukseensa, koska itse olisin varmasti tehnyt vuorilaudoista leveämmät, jolloin niistä olisi tullut liian raskaan oloiset.

Laitoimme muuten ikkunoihin vuorilautojen alle vastaavamme suosituksesta Tiivistalon teipin. Tätä on suositeltu myös muiden hirsirakentajien keskuudessa Facebookissa. Teippien ansiosta en ole kovin huolissani siitä, että pellit jäivät täksi talveksi puuttumaan.





Vielä riittää maalaushommia näissä vuorilaudoissa ja muutenkin talossa ensi kesäksi, sen verran sade haittasi sitä puuhaa tänä vuonna. Luin muuten lehdestä jokin aika sitten, että täällä meilläpäin tehtiin viime vuonna (2017) koko maan sade-ennätys. Vuoden sademääräksi oli täällä mitattu 944,7mm eli lähes metri! Ja voin kertoa, että taloa rakentaessa sen kyllä huomasi!

lauantai 13. tammikuuta 2018

Parkettipäätös

Kerroin aikaisemmin (täällä), että olin saanut rajattua parkettipohdintamme kahden valmistajan parketteihin.

Monta kaunista parkettia

Erikoisparketin parketeissa miellytti kohtuulliset hinnat ja laaja valikoima. Heidän parkettinsa käsitellään Suomessa, mutta parkettilauta tulee Saksasta. Heillä on esittelytilat Vantaan Varistossa ja kävinkin siellä tutustumassa heidän valikoimaansa. Yllättäen ihastuin livenä ihan eri lattioihin mitä olin katsellut netistä. Kuvat siis aina vääristävät ja ainakin minulle oli tärkeää päästä myös käsin kokeilemaan parketin pintaa ja tutkimaan sen fiilistä. Tämän käynnin perusteella tilasin Erikoisparketilta näytteitä kotiin tarkempaa tutustumista varten. Näistä mallipaloista Novafloor 160 Tammi Old Grey -parketti oli erityisesti sekä minun että miehen mieleen.

Tammi Old Grey kuvassa vasemmalla ylhäällä

Timberwisen parketit taas olivat kiinnostaneet minua jo kauan. Niiden kotimaisuus, formaldehydittomuus ja kauniit käsittelyt kiehtoivat. Kävin useita kertoja heidän nettisivuillaan ja rautakaupoissa ihailemassa heidän lattioitaan. Timberwisen parketit eivät kuitenkaan ihan suoraltaan mahtuneet budjettiimme. Ilokseni olin jo aikaisemmin löytänyt Timberwisen nettisivuilta heidän Outlet puolensa ja seuraillut sen valikoimaa mielenkiinnolla. Outletin hinnat ovat huomattavasti halvempia tavallisiin hintoihin verrattuna. Otin heidän Outlet vastaavaansa yhteyttä ja sain tiedon sen hetkisestä valikoimasta. Sieltä lähetettiin meille mallipalat ja jäimme niitä hetkeksi pohtimaan. Näistä mallipaloista Timberwisen Grey -parketti harjattuna ja öljyvahattuna/mattalakattuna oli meille mieluisin.

Grey -parkettinäyte kuvassa vasemmanpuoleisena

Timberwisen Outletin valikoima vaihtelee saatavuuden mukaan. Meillä kävi tuuri ja Outletin käyttöön tuli erä sellaista aihiota, minkä saattoi käsitellä haluamallamme pintakäsittelyllä. Parketin hintakin oli mielestämme laadukkaaksi parketiksi hyvä, joten päätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä. Olimme löytäneet lattiamme: Timberwisen Grey harjattuna ja mattalakattuna. Mattalakattuun päädyimme siitä syystä, että se on kuulemma kestävämpi ja helppohoitoisempi kuin öljyvahattu. Aika tärkeitä kriteereitä, kun perheeseen kuuluu kaksi vilkasta pientä poikaa ja yksi vilkas koira.

Jos lattian ja parketin valinta oli ollut ongelmallista niin ongelmallista on myös se mitä sen alle laittaisi. Tästä on käyty mm. Hirsitalorakentajien Facebook -ryhmässä monta keskustelua. Olen kuullut ja lukenut liian monta tarinaa solumuovin ja betonin aiheuttamista sisäilmaongelmista, joten solumuovi ei ollut mieluinen vaihtoehto parkettimme alle. Monet parketin valmistajat, kuten myös Timberwise, eivät kuitenkaan suosittele parketin alle mitään muuta. He kun tietysti ajattelevat vain sitä, että heidän parkettinsa pysyy varmasti hyvänä, sisäilma ei ole heidän prioriteettinsa. Solumuovin ideahan on pitää betonin mahdollinen kosteus pois parketista. Meillä on Bekason betonivalun ja pitkän kuivumisajan takia betoni takuulla kuivaa, joten en näe mitään syytä miksi parketin alle tarvitsisi kosteussulun. Näillä näkymin parkettimme alle tuleekin alusmateriaaliksi Texstep parketinalushuopa.



lauantai 6. tammikuuta 2018

Maalia seinään

Tiesimme jo alusta alkaen, että halusimme maalata hirsitalomme sisäseinät - siis myös ne hirsiseinät. Meidän makuumme maalaamaton hirsiseinä tuo mieleen mökin ja se ei ollut se fiilis mitä taloomme haemme. Tiedän, että monien mielestä maali pilaa hirren hengittävyyden eikä "oikeaa" hirsitaloa pitäisi maalata millään, mutta tästä en nyt lähde sen enempää kiistelemään. Meidän päätöksemme oli maali, mutta kylläkin mahdollisimman hengittävä ja laadukas "hirsitaloon sopiva" maali.


Sisämaalin valinta oli tavallaan vaikeaa, mutta tavallaan ei sitten ollenkaan. Vaihtoehtoina pohdimme Virtasen Paneelimaalia, Uulan maaleja ja Suomen Luonnonmaalien Auroa. Olimme oikeastaan jo päätymässä Virtasen Paneelimaaliin, koska olimme niin tyytyväisiä Virtasen neljän öljyn maaliin, jolla maalasimme talomme ulkopuolelta. Päätin kuitenkin vielä kerran paneutua maaliasiaan ja mieleni muuttuikin. Kaikissa näissä maaleissa on omat hyvät puolensa ja olisimme periaatteessa voineet valita niistä minkä tahansa. Kriteerimme maalille olivat mm. maalin hengittävyys, "ei muovimaali" sekä se, että maali sisältäisi mahdollisimman vähän kemikaaleja ja "myrkkyjä". Maalia tulee seinäpintoihin sen verran paljon, että halusin miettiä valinnan tarkkaan.


Yritin selvitellä mitä eri maalit sisältävät ja jotenkin tuntui siltä, että Suomen Luonnonmaalien Aurosta sain kaikista vakuuttavimmin tietoa kaikesta siitä mistä maali koostuu. Itseasiassa maalipurkin kyljestä löytyy jopa "sisällysluettelo". Mehän käytimme Auro kalkkimaalia jo kellarin teknisen tilan seinissä ja totesimme sen silloin laadukkaaksi ja hyväksi maaliksi. Suomen Luonnonmaalien sivuilla kuvataan valitsemaamme Auro 321 maalia seuraavasti:

"Päästövapaa, erittäin hyvin peittävä ja pesunkestävä hengittävä seinämaali, jonka sideaineena kasvipohjainen REPLEBIN®, joka tekee maalista biohajoavan ja hengittävän. Ei sisällä muovisideaineita. Soveltuu paneeli, hirsi, tapetti, rappaus, savi, betoni, kalkkihiekkakivi tai kipsilevy pinnoille."

Kuulostaa mielestäni aika sopivalta maalilta hirsitaloon!

Blogiyhteistyö Suomen Luonnonmaalit Oy