sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Rakenna & remontoi -messuilla


Mies on ollut toista viikkoa reissussa, joten olen yrittänyt arjen pyörittämisen lomassa saada akuuteimpia raksa-asioita eteenpäin. Onneksi mitään suuria päätöksiä ei ole tarvinnut tehdä... Kilpailutuksessa ovat tällä hetkellä LVI-IV -työt ja kellarin ym. harkot. Lisäksi olen ollut yhteydessä Räjäytyskonsultteihin, jotta saamme naapurin taloon tärinämittarin räjäytystemme ajaksi. Sellaista ei välttämättä tarvittaisi, kun naapuriin on sen verran matkaa, mutta mietimme, että naapurisovun varmistamiseksi se on ehkä sen arvoista.

Saimme viime viikolla myös pääsuunnittelija-arkkitehti-Virpiltä tiedon, että talomme siirtäminen kaksi metriä "metsään päin" onnistuu ilman sen suurempia ongelmia RAM muutoksena. En tietenkään tiennyt mitä RAM muutos tarkoittaa (tässä oppii koko ajan hurjasti uusia termejä ja sanoja matkan varrella!). Virpi selitti, että näitä RAM muutoksia voi tulla projektimme aikana lisääkin ja ne kaikki kerätään yhteen ja hän käy sitten leimauttamassa kuvat rakennusvalvonnassa, kun muuttotarkastus on ajankohtainen. Totesimme siis aikaisemmin tontilla maanrakentajien, vastaavamme ja Virpin kanssa tavatessamme, että talon paikkaa olisi järkevää siirtää kaksi metriä kauemmas "metsään päin" eli poispäin tiestä. Tämä antaa vähän lisää tilaa etupihalle ja louhittavaa jää vähän vähemmän.

Mutta nyt asiaan eli Rakenna & remontoi -messuihin, joilla kävin eilen lapsien ja äitini kanssa. Sain viime sunnuntaina illalla Lakan edustajalta, jolta olemme pyytäneet harkkotarjousta, s-postia liittyen tarjoukseemme. Samalla hän ystävällisesti kysyi, jos meillä olisi tarvetta Rakenna & remontoi -messulipuille. Kävimme kyseisillä messuilla miehen kanssa syksyn puolella ja saimme sieltä paljon tietoa ja ideoita. Mietin ensin, että mitä minä siellä yksin tekisin, mutta kun äitini lupautui lähtemään seurakseni ajattelin, ettei messukäynnistä haittaakaan olisi.


Lapset viihtyivät viime käynnilläkin hetken aikaa messujen Muksulassa ja nyt ajattelin, että suuntaamme sinne heti käynnin alussa, kun messuilla oli vielä melko hiljaista. Kuulimme sisään tullessamme, että Muumipeikko ja Pikku Myy olivat myös tulossa vierailulle Muksulaan, mikä herätti innostusta pojissa. Lapset jäivät siis leikkimään ja me lähdimme kiertelemään. En tiedä tuntuiko vain siltä, mutta mielestäni näytteilleasettajia oli hieman syksyä vähemmän. Katsottavaa kuitenkin riitti ja kiertelimme reilun tunnin ajan ennen kun palasimme Muksulaan tapaamaan Muumipeikkoa ja Myytä lasten kanssa.


Keräsin messuilta joitakin esitteitä kotona tutkittaviksi ja miehelle esiteltäviksi. Erityisesti tutustuin eri takkavalmistajien pisteisiin. Tässä(kin) asiassa mieheni ja minun maut eroavat. Jos minä saisin päättää tulisi olohuoneeseemme ihana pönttöuuni joko valkoisena, harmaana tai mustana. Tässä asiassa kuitenkin olen valmis joustamaan, koska mies on perustellut hyvin, miksi pönttöuuni ei ole meille oikea vaihtoehto. Mies kun tykkää grillata ja laittaa ruokaa takassa, eikä se pönttöuunin pienestä luukusta olisi oikein käytännöllistä. Lisäksi hän on ehdottanut, että koska takkamme tulee sijaitsemaan tavallaan olohuoneen ja ruokailutilan välissä olisi kiva, jos takassa olisi kulmaluukut niin, että tuli näkyisi myös ruokailuhuoneen puolelle. Perustelut ovat mielestäni hyvät ja etsinkin messuilla nyt kulmaluukullisia takkamalleja. Erityisesti tykästyin Tiilerin Veeti malliin. Tiileriltä löytyisi myös sen tyylinen puuhella keraamisella tasolla mitä olen miettinyt keittiöön. Näihin Tiilerin varaaviin takkoihin ja helloihin aion siis ehdottomasti tutustua tarkemmin.



Huomasin muuten, että en vielä ole oikein löytänyt sisäistä bloggaajaani siinä mielessä, että vaikka kamera oli kyllä messuilla mukana muistin sillä ottaa kuvia vain Muumipeikosta ja Pikku Myystä sekä yhden kuvan messujen keskiaukiolta. Harjoitusta siis kaivataan vielä, kuvattavaa kun olisi tosiaan löytynyt! Alun kuvaa ja muumi-kuvia lukuun ottamatta kuvat siis Tiilerin esitteestä...


Takkojen lisäksi tutustuin messuilla eri keittiötoimittajiin, joista Omega-keittiöt uutena tuttavuutena vaikutti mielenkiintoisilta. Heiltä voisi vaikka pyytää tarjouksen, kun se aika projektissa koittaa. Lattiamietinnät ovat myös tapetilla pikemmin kuin arvaankaan. Olenkin kovasti pohtinut eri vaihtoehtoja niiden osalta. Messuilla oli esittelyssä ruotsalainen DalaFloda massiivipuulattioiden toimittaja. Lattiat olivat kauniita ja vaikuttivat laadukkailta, hinta tosin on ehkä vähän liikaa meidän budjettiimme. Näiden lisäksi kävin mm. Pihlan pisteellä tutkiskelemassa heidän ikkunoita ja oviaan ja Ekovillan pisteellä tarkastelimme äitini kanssa taloomme tulevan eristeen koostumusta. Mielenkiintoiset messut, joita voin hyvillä mielin suositella kaikille rakentamisesta kiinnostuneille, sitä suunnitteleville sekä rakentajille!

lauantai 21. tammikuuta 2017

Aihetta juhlaan! Rakennuslupa!



Uskomatonta!!!! Saimme torstaina rakennusluvan! Ihana välillä saada tällainen positiivinen yllätys!

Harmittaa, etten ole ehtinyt tänne hetkeen kirjoitella, mutta viime päivinä on ollut valtavasti kiirettä: tarjouspyyntöjä on lähetelty, suunnittelupalavereja pidetty ja tontillakin on ehditty jo pitää ensimmäinen tapaaminen vanhan talon purkajan ja louhijan kanssa. Kirjoittelen näistä kaikista lisää, kunhan vain ehdin. Mutta nyt tähän ihan mahtavaan uutiseen.



Mehän jätimme lupahakemuksen vasta reilut kaksi viikkoa sitten ja hakemuksen arvioitu käsittelypäivä oli 27.2.17. Siis yli kuukauden päästä! Mutta kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut (täällä), voi ystävällinen puhelu nopeuttaa montaa asiaa, niin ilmeisesti myös rakennuslupaa! Näin kaikki tapahtui:

Harmittelimme viime viikolla, että rakennusprojektimme aloitus taitaa viivästyä jos saamme luvan vasta helmikuun lopussa. Mietimme sitten, että mitäs jos kyselisimme mitä tontilla uskaltaa tehdä ennen rakennusluvan saamista tai josko lupaa voisi vaikka saada vähän nopeammin. Ajattelimme kuitenkin, että onkohan lupatarkastajalle soittaminen liian uhkarohkeaa, jos tarkastaja siitä vaikka suivaantuu ja koko lupa viivästyy sen takia.

Päätimme taas kääntyä asian kanssa viisaampien puoleen ja kysyimme neuvoa pääsuunnittelijaltamme Virpiltä. Virpi rohkaisi soittamaan lupatarkastajalle. Mieheni sitten ryhtyi tuumasta toimeen ja soitti hänelle maanantaina. Mies ei lähtenyt kyselemään luvan perään vaan varovasti tiedusteli mitä tontilla uskaltaisi tehdä tässä vaiheessa. Lupatarkastaja oli vastaillut puhelimen päässä verkkaiseen tahtiin ja avannut samalla hakemuksemme koneelta. Hän oli selaillut sitä ja todennut kaikkien liitteiden olevan kohdallaan ja tapauksemme olevan varsin selvä. Hän oli vielä selväsi hetken pohdiskellut ja todennut sitten: saatte rakennusluvan torstaina.
 

 

Torstaina rakennuslupa todellakin sitten oli ilmestynyt lupapalveluun. Eipä meille suotta etukäteen kehuttu, että alueemme lupatarkastaja on kaupungissamme "se paras mahdollinen". Täytyy myöntää, että pikkuisen toivoin alun perin, että näin kävisi, mutta uskoa en kyllä oikeasti uskaltanut. Aloituskokous on nyt sovittu ja louhinta alkaa aloituskokousta seuraavana päivänä, jolloin rakennuslupa on saanut lainvoimaisuuden. Asiat menevät siis hurjaa vauhtia eteenpäin!

Tästä se sitten tosiaan lähtee! Hui, ihanaa ja mahtavaa!


torstai 12. tammikuuta 2017

Arkkitehti-pääsuunnittelijan ja vastaavan mestarin valinnoista

Olemme reilun vuoden aikana ehtineet tehdä rakennusprojektimme eteen yhtä sun toista, vaikka rakentaminen varsinaisesti alkaakin vasta tänä keväänä. Kun tontti oli ostettu ja olimme tehneet päätöksen rakentaa hirsitalon, aloimme tutkia ja kysellä suosituksia arkkitehdeista. Olimme käyneet läpi varmaan kaikkien tunnetuimpien ja vähän vähemmänkin tunnettujen talotoimittajien omat mallit eikä niistä tuntunut löytyvän juuri meidän tarpeisiin ja meidän tontillemme sopivaa talomallia.

Ensimmäinen Virpin tekemistä monista luonnoksista talomme etupuoleksi oli minun makuuni vähän liian "mahtipontinen".
Edessä oikealla oli silloin vielä yksi ylimääräinen makuuhuone piirrettynä, joka sitten jossain vaiheessa tipautettiin pois.

Kuten talotoimittajamme kohdalla niin myös arkkitehdin kohdalla otimme ensin yhteyttä muutamaan vaihtoehtoon, joista olimme kuulleet suosituksia. Juttelin heidän kanssaan ensin puhelimessa, laitoin sitten s-postilla heille projektimme tietoja ja ajatuksiamme siitä millaista taloa suunnittelemme. Lopullisen päätöksen teimme oikeastaan kahden arkkitehdin välillä. Heidän tarjouksensa olivat hyvin saman suuntaiset ja uskon, että molemmat olisivat suunnitelleet meille mieluisen kodin. Virpi Pääjärvellä oli kuitenkin kokemusta hirsitalon suunnittelusta aikaisemminkin ja lisäksi hänellä oli kokemusta kaupunkimme rakennusvalvonnan kiemuroista. Nämä ja se, että Virpi vakuutti meidät persoonana, vaikuttivat ratkaisevasti valintaamme.

Tämän luonnoksen kohdalla alettiin olla jo hyvin lähellä. Ensimmäisen ja tämän väliin mahtui muutamia versioita.
Virpi jaksoi kärsivällisesti kuunnella meitä ja muokata luonnoksia sen mukaan.

Vastaavan mestarin kohdalla tutkin taas nettiä, blogeja ja Facebookin raksaryhmiä etsien parhaita vaihtoehtoja vastaavaksi projektiimme. Kyselimme tuttujen kokemuksia ja arkkitehtimme Virpin suosituksia. Päädyimme taas tapaamaan kaksi ehdokasta, joiden väliltä teimme valintamme. Ensimmäinen ehdokas vastaavaksi vaikutti oikein hyvältä kaikin puolin ja häntä oli kehuttu monesta suunnasta. Olisimmekin olleet valmiita valitsemaan hänet, mutta päätimme kuitenkin tavata vielä Raimo Hynnisen. Tämän tapaamisen jälkeen meidän ei tarvinnut enää kahta kertaa miettiä asiaa. Raimon kanssa tuntui siltä, että hän osasi antaa jo ensimmäisellä tapaamisella loistavia vinkkejä ja neuvoja. Ihastuimme myös kovasti hänen rauhalliseen ja positiiviseen asenteeseen ja olemukseen.
 
Meille on ollut todella tärkeää, että olemme valinneet projektiimme sellaisia henkilöitä, joihin koemme voivamme luottaa. Esimerkiksi vastaavan mestarin tai pääsuunnittelijan kohdalla oli pieni houkutus ruveta säästämään ja palkata joku vain "allekirjoittamaan paperit". Emme kuitenkaan ole kokeneita rakentajia, joten meille oli todella tärkeää satsata juurikin näihin ammattilaisiin. Tähän asti olemme olleet erittäin tyytyväisiä sekä Virpin että Raimon valintaan. Olemme saaneet heiltä juuri sellaista apua ja neuvoja joita olemme kaivanneet. Ilman heitä olisi varmasti monta kertaa mennyt sormi suuhun ja tullut tehtyä niitä ehkä ei niin hyviä valintoja. Heidän puoleensa on aina voinut kääntyä ja vastauksen pulmiin on saanut nopeasti.
 
Tämän luonnoksen jälkeen tehtiin enää vähän muutoksia. Mm. puolipyöreät lunetit vaihtuivat kolmioikkunoiksi.
 
Mielenkiintoista on, että olemme rauhassa ja itsenäisesti kilpailuttaneet arkkitehti-pääsuunnittelijamme, vastaavan mestarimme ja talotoimittajamme ja satuimme päätymään kolmikkoon, joka on ymmärtääksemme tehnyt yhdessä töitä useammassakin projektissa aikaisemmin. Kukaan heistä ei "tyrkyttänyt" toisiaan, mutta kysyttäessä kertoivat avoimesti, että ovat tehneet töitä yhdessä aikaisemminkin ja hommat ovat sujuneet hyvin. Kaikki vaikuttivat olevan tyytyväisiä päästessään taas työskentelemään yhdessä ja uskommekin, että siitä, että eri toimijat tuntevat toistensa tapoja työskennellä ja arvostavat toisiaan ammattilaisina on meille vain hyötyä.

Tällainen tornillinen versio Peppi Pitkätossun talosta vilahti myös luonnoksissa jossain vaiheessa. Aika hauska tämäkin, mutta totesimme, että tämä vaihtoehto ei olisi mahtunut budjettiimme mm. katon monien kulmien takia..

Tämän postauksen kuvat muokattu Virpi Pääjärven meille lähettämistä luonnoskuvista.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Luvista ja niiden hakemisesta (osa II - rakennuslupa)


Jeee!!! Rakennuslupamme on nyt virallisesti jätetty! Lupatarkastajammekin kuittasi jo, että kaikki liitteetkin ovat kunnossa! Nyt sitten vain odotellaan... Olemme kuulleet useammalta taholta, että olemme onnekkaita lupatarkastajamme suhteen: hän on tunnettu siitä, ettei liikoja vitkuttele tai tee asioista turhaan ongelmia. On niitä kuultu toisenlaisiakin tarinoita rakennuslupien lupatarkastajista.

Oli suuri apu ja helpotus, että pääsuunnittelijamme Virpi hoiti rakennuslupaprosessin koordinoinnin ja piti meidät ajan tasalla siitä mitä liitteitä puuttui ja piti hankkia. Lisäksi vastaava mestarimme Raimo hoiti myös oman osansa apunamme.  
 

Tontilta löytyvälle vanhalle maakellarille ei rakennuslupaa ole aikoinaan tarvittu.
Harmi, että se on niin ränsistynyt, ettei siitä saa enää toimivaa.

 
Täysin ongelmitta ei tämän rakennuslupahakemuksen jättäminen kuitenkaan sujunut. Jännitimme mm. sitä saisimmeko HSY:ltä liitoskohtalausunnon ajoissa. Alueelle, johon rakennamme, on tulossa kunnallistekniikka, mutta vasta tämän vuoden lopulla. Tästä syystä liitoskohtalausunnon saaminen ajoissa ei ollut ihan itsestään selvyys. Kaikki sujui kuitenkin melko lailla hyvin ja ainakin paremmin kuin suunnittelutarveratkaisua hakiessamme (siitä kerron täällä). Naapurien kuulemisesta kirjoitinkin jo aikaisemmin täällä. Se piti siis tehdä uudelleen, vaikka naapureita oli jo kuultu suunnittelutarveratkaisua varten. Tämä olisi sujunut hienosti ilman postin töppäilyä. Hyvä kuitenkin, että kaikki naapurit olivat positiivisella asenteella hankkeemme suhteen.
 


 
Aloimme valmistelemaan rakennusluvan hakemista, kun suunnitelmat talotoimittajamme Ollikaisen kanssa alkoivat näyttää siltä, että niihin ei enää juurikaan tarvinnut tehdä muutoksia. Virpi hoiti luvan sähköisen hakemisen ja liitteiden lisäämisen sinne. Osa liitteistä löytyi jo entuudestaan suunnittelutarveratkaisun hakemisen ajoilta, mutta muutamia piti vielä hankkia. Esimerkiksi puuttuvan katukorkeusilmoituksen sai tilattua kaupungilta sähköisesti niin kuin melkein kaikki muutkin tarvittavat dokumentit on saanut. Tämä on toiminut loistavasti, koska sähköpostilla liitteet on saanut uskomattoman nopeasti. Parhaimmillaan tarvittava liite on ollut sähköpostilaatikossa muutamien minuuttien päästä siitä kun sen on tilannut!

Rakennuslupahakemukseen piti liittää liitteeksi myös vanhan talon purkusuunnitelma. Lomaketta tutkiessamme totesimme, ettemme itse osaa sitä täyttää, joten kuvittelimme että meidän pitää kiireellä valita purkufirma ja saada heiltä lomakkeeseen tarvittavat tiedot. Onneksi kuitenkin käännyimme asian kanssa vastaavamme puoleen, joka toppuutteli meitä kiirehtimästä. Hän sanoi täyttävänsä purkusuunnitelman ja neuvoi rauhassa vertailemaan saamiamme tarjouksia.
 
 
Viimeiseksi murheenkryyniksi ja puuttuvaksi liitteeksi meinasi jäädä HSY:n liitoskohtalausunto. Olimme tilanneet sen ajoissa ja soitelleet perään muutaman kerran, eikä mitään silti tuntunut tapahtuvan. Harkitsimme hetken jo teettävämme vaihtoehtoiset suunnitelmat tontin vesi- ja viemärijärjestelmälle, mutta olisi tuntunut tyhmältä maksaa niistä kun kunnallistekniikka oli kuitenkin tulossa. Ei siis auttanut muu kuin kiltisti odotella. Yllätykseksemme liitoskohtalausunto ilmestyikin sähköpostilla uuden vuoden lahjaksi viime perjantaina 30.12. Pääsimme siis heti uuden vuoden aluksi jättämään rakennuslupahakemuksemme sisään. Tavoitteemme oli ollut saada hakemus jätettyä joulukuun puoleen väliin mennessä, joten ihan emme tavoitteessamme pysyneet. Nyt se on kuitenkin jätetty ja toivotaan, että lupa saadaan ripeästi, jotta pääsemme aloittamaan työt tontilla suunnitelmien mukaan.
 
 
 
 
 
 

maanantai 2. tammikuuta 2017

Nyt myös Facebookissa

 
 
 
 
Hip ja hei! Sainpa tänään jotakin aikaiseksi, nimittäin blogille oman sivun Facebookiin. Olen sitä jo jonkin aikaa miettinyt, kun on tuntunut vähän hassulta aina "mainostaa" uusia postauksia omilla sivuilla ja esimerkiksi Hirsitalorakentajien ryhmässä. Itse ainakin tykkään, että seuraamani blogien uusista teksteistä näkyy viesti Facebookissani. Muihin sosiaalisen median kiemuroihin vasta vähän opettelen ja totuttelen, joten hetki saattaa mennä ennen kun Koti Kamomillaa löytyy instasta tai muualta, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.
 
 
Mukavaa viikkoa kaikille! Koitan pian kirjoitella enemmän projektimme kuulumisia. Nyt on jotain hyvää ja positiivista kerrottavaakin...
 
 
 
 

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Hei hei vanha vuosi, tervetuloa uusi vuosi!

 
Kävimme eilen juhlistamassa kulunutta vuotta tontilla lasten ja ystäväperheen kanssa. Ihana ajatella, että vuoden kuluttua meillä on siellä jo talo pystyssä! Vuosi kuluu loppujen lopuksi niin nopeasti.
 
 
Olihan tämä vuosi 2016 aikamoinen! Kun nyt katsoo taaksepäin, niin vuoteen mahtuu aika paljon. Saimme vihdoin vanhan kotimme myytyä, muutimme uuteen väliaikaisasuntoon ja rakennusprojektimme on edennyt aika tavalla. Myös työrintamalla on molemmilla riittänyt kaikenlaista mielenkiintoista ja pikkulapsiperheen arjen pyörittäminen tässä rinnalla on tietysti myös aikamoista. Päivääkään en toisaalta vaihtaisi pois.
 
 
Odotan vuotta 2017 innolla, jännityksellä ja rehellisesti sanottuna ihan pikkuisen sillä tavalla positiivisesti kauhuissani. Tästä tulee tulemaan aikamoinen vuosi. Varmasti yksi elämämme rankimmista, mutta toivottavasti myös yksi hienoimmista! Hauskaa, että niin moni on löytänyt blogimme ja on mukana seuraamassa tätä projektiamme. Voihan olla, että siitä tulee täysi katastrofi tai sitten kaikki menee ihan putkeen (heh, heh, onko sellaisesta rakennusprojektista kuultu?). Oli miten oli, mahtavaa jakaa ensi vuosi kanssanne!

 
Ihanaa, tapahtumarikasta ja iloista uutta vuotta teille kaikille!